|
Sorry, it's in finnish..but someone could translate it? *blink blink*
---------------
Tämä siis on kaupunkilehti Metropolin välissä olleesta Festilehdestä.
FESTILEHTI:
HAASTATTELUSSA POETS OF THE FALL
Maan virallisille soitto-ja myyntilistoille täydestä tuntemattomuudesta ponnahtanut helsinkiläinen Poets of the Fall on Suomen musiikkiteollisuudessa todellinen outolintu.Alun perin suomalaisen pelitalon Remedyn tekemän Max Payne 2-pelin soundtrackin kautta maineeseen noussut bändi surffaa tällä hetkellä suosionsa aallonharjalla.Late Goodbye-sinkusta lähtenyt laine on uuden levyn myötä kasvamassa todelliseksi hyökyaalloksi, joka pyyhkii soittolistoilla alleen monet ulkomaalaisetkin kilpakumppaninsa.
Vuoden alussa julkaissulta Signs of Life-albumilta löytyvä Illusion & Dream on yksi vahvimmista kesähiteistä, jonka kuulemiselta ei voi yksinkertaisesti välttyä. Haastattelimme bändiä näin kesän kynnyksellä ja selvitimme ryhmän tuoreimmat kuulumiset,luonnollisesti festivaalihengessä.Kysymyksiin vastasi bändin solisti Marko Saaresto.
Pelimaailmasta omakustanteella listojen kärkeen. Epätavallinen reitti musiikkitaivaalle .Kuinka se näkyy bändissänne?
-Lähinnä siitä, että työtä on totuttu tekemään ihan hullun lailla. Ehkä tässä on myös oppinut nopeasti aika paljon ja laaja-alaisesti,mutta kyllä kai tässä muuten aika samalla tavalla säädetään kuin monella muullakin taholla.
Miten kuvailisit bändiänne? Onko kyseessä poikapoprockbändi vai mikä?
-Mikä, ehdottomasti. Ei vaan, meidän porukka on täynnä vitsihuumoria, huonoa sellaista ja usein aika mustaa.
Mikä on paras keikkamuistonne?
-Yksi mieleenpainuvimmista oli, un me oltiin Oulussa takahuoneessa odottelemassa showtimea. Meidän kitaristi tokaisi että ”Mä meen tohon ulos vielä käymään röökillä” ja raotti backstagen ovea. Siitä pienestä ovenraotuksesta jengi luuli, että me tullaan lavalle, ja alkoi niin tajuton huutomyrsky, ettei kitaristi ’uskaltanutkaan’ enää mennä ulos. Itse asiassa me taidettiin kaikki vaan istua siellä takahuoneessa päät punaisena ja haukkoa henkeämme vähän aikaa. Se oli yks meidän ensimmäisiä keikkoja.
Missä haluaisitte esiintyä vielä jonain päivänä?
-Riossa, sen Jeesus-patsaan edustalla.
Seuraako teitä suuri joukko bändäreitä?
-Meitä seuraa hyvä vakioporukka, joka ilmestyy melkein jokaiselle keikalle. Niitä tyyppejä on aina kiva tavata. Keikkojen jälkeen aika paljon yleisöä tulee juttelemaan, mutta en minä niitä ehkä kuitenkaan bändäreiksi lukisi.
Kivointa festivaalikeikoissa? Oletteko vielä soittaneet suurissa kesäfestareissa?
-Festarirumba alkaa kunnolla vasta tänä kesänä.Tosin takana on jo jotain pienempiä festareita. Aluksi uskon, että hommassa on varmaan jonkin verran uutuuden huumaa. On siistiä päästä näkemään muita hyviä artisteja ja soittaa oma keikka samalla lavalla niiden kanssa.Voi vaan funtsia, että ”oho, über guru soitti täs eilen illalla…”
Ovatko backstage-juhlanne rajuja?
-Joo, sellasta rouheeta tipuosastoo. Yleensä meillä on joko kiire seuraavaan paikkaan tai nukkumaan keikkojen välillä. Välillä tietty menee aamuun asti, mutta yleensä keikkaillat sujuvat aika leppoisasti.
Minkä bändin setin haluaisitte itse nähdä?
-Aika monta hyvää on jäänyt näkemättä.Tällä hetkellä tekisi mieli nähdä Rasmuksen keikka, kun ei ole moneen vuoteen nähnyt, eikä satuta samoille festareille tänäkään kesänä.
PotF kovassa seurassa kesän areenoilla
Poets of the Fall tullaan näkemään kesän aikana monilla eri festivaaleilla.Todelliseen kansainväliseen liigaan bändi nousee esiintyessään Helsingin jäähallissa 20.heinäkuuta järjestettävän Soundwave-tapahtuman yhteydessä. Poets of the Fallin lisäksi paikalla ovat mm. Avril Lavigne, Simple Plan ja ruotsalainen Melody Club.
-Tero Alenius-
_________________ Just take PotF.
|